Globaaleista konflikteja hoitavista sekä niitä ennaltaehkäisevistä kansainvälisistä tekijöistä tunnetaan tietenkin Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n lisäksi myös Euroopan unioni, vaikka molemmat ovatkin hyvin eri tulokulmista tulevista panostuksistaan huolimatta kiistatta olleet globaaleja konfliktien vastaisia toimijoita, suoraan ja epäsuoraan.

Siinä missä YK on jo sen perustamisestaan lähtien nähty avaintekijänä kansainvälisten aseellisten konfliktien estäjänä, on myös EU jo pelkästään olemassaolollaan ja rauhanunionin periaatteillaan toiminut Euroopan maanosaa vakauttavana tekijänä. Poliittisista realiteeteista johtuen YK ja etenkin EU ovat usein näyttäytyneet organisaatioilta, joilla on konfliktien puhjettua varsin sidotut kädet.

Kuitenkin tarkastellessamme enemmän YK:ta sen monien muidenkin virallisten tehtävien ohella, voimme todeta, että juurikin konfliktin ehkäisy kuuluu sen olemassaolon ytimeen. Aseellisten konfliktien ehkäisy perustuu täysin YK:n peruskirjassa esitettyihin periaatteisiin. YK:ssa konfliktienratkaisua lähestytään riitojen rauhanomaisen selvittelyn sekä neuvotteluiden, välityksen tai jopa kansainvälisen oikeuden menettelyjen keinoin. Prosessit ovat usein ymmärrettävistä syistä hitaita eikä globaaleissa konflikteissa ole niiden ratkaisemisen suhteen oikoteitä tai pikavippejä. YK:n eri elementeistä koostuvien osastojen keskuudessa juuri turvallisuusneuvostolla on keskeinen rooli sekä päävastuu kansainvälisen turvallisuuden ja rauhallisuuden säilyttämisessä sekä tietenkin aseellisten konfliktien ehkäisyssä.

Neuvoston pääasiallisena doktriinina toimii YK:n peruskirja, mistä voi kohta kohdalta todeta korostettavan kansainvälistä vastuuta ja välttämättömyyttä jokaisen riitatilanteen ratkaisemiseksi sekä puuttumisen tilanteisiin, jotka voivat äityä huonompaan kehityssuuntaan ja täten vaarantaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden.

Konfliktinehkäisyssä neuvostolla on käytännössä kaksi työkalua lähestyä potentiaalisia riitaelementtejä. Neuvostolla on kansainvälisen oikeuden valtuuttamat valtuudet tutkia mitä tahansa tilannetta tai kiistaa, joka mahdollisesti voi johtaa konfliktiin tai sen esiasteeseen. Tämän lisäksi turvallisuusneuvosto voi myös olla konsultoivassa roolissa ja kehottaa maita neuvottelemaan keskenänsä tai vaihtoehtoisesti suositella eri ehtoja sopimuksen synnyttämiseksi. Tänäkin päivänä YK:n ja sen turvallisuusneuvoston rooli kansainvälisessä rauhanrakentamisessa on merkittävä, joskaan ei poliittisista realiteeteista johtuen läheskään täydellinen. YK:n tavoitteista ensisijainen on uusien kytevien konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhanomaisten keinojen ehdottaminen selkkauksiin, jotka ovat jo mahdollisesti käynnissä.