Konflikti-sanan juuret tulevat myöhäiskeskiajalta, noin 1430-luvulta, jolloin latinankielinen termi conflictus antoi nykyään tuntemallemme sanalle nimensä. Konflikti merkitsee kaikessa yksinkertaisuudessaan kahden tai useamman osapuolen välistä ristiriitaa tai selkkausta. Useimmiten termistä kuulee puhuttavan uutisia seuratessa, kun fokus on maailmanpolitiikassa ja siihen liittyvissä voimasuhteissa. Termiä käytetään yleisesti myös kotimaisesta politiikan kenttää kuvatessa eri osapuolten ajautuessa erimielisyyksiin, mutta silloin termi ristiriita on perinteisesti poliittista retoriikkaa käytettäessä yleisempi. Ei myöskään ole tavatonta törmätä termiin ihmissuhdeasioita käsittelevissä artikkeleissa, kirjoissa, blogeissa tai ajankohtaisohjelmissa jne.

Vakiintuneimmin konfliktisanaa kuitenkin käytetään edelleen sen alkuperäistarkoitusta kuvaavissa tilanteissa; kuten sotilaallisissa yhteenotoissa esimerkkinä Venäjän osallisuus Itä-Ukrainan separatistien tukemisessa on kauttaaltaan osana Venäjän ja Ukrainan välistä konfliktin kontekstia – konfliktia, joka on tänä päivänä varsin yleisesti mielletty Ukrainan ja Venäjän sodaksi. Aina eivät maiden väliset jännitteet kuitenkaan eskaloidu sodaksi asti, vaikka kyseessä olisikin avoin konfliktitilanne.

Tänä päivänä on varsin luonnollista, että valtamediaa sekä noin yleisestikin uutisia seuratessa välittyy kuva, minkä mukaan maailma olisi tällä hetkellä pelkkiä maiden välisiä konflikteja täynnä.

Uutisvirrasta satelee uutta materiaalia terrori-iskuista, aseellisista yhteenotoista, valtioiden välisistä ja sisäisistä sotilaallisista konflikteista yms. Totuus on kuitenkin se, että konkreettisesti vakavien konfliktien määrä maailmassa on kaiken kaikkiaan vähentynyt. Tämä ei merkitse tietenkään sitä, etteikö olemassa olevat konfliktit olisi vakavia, mutta niiden määrästä ei välttämättä saa täysin realistista kuvaa uutisten määrän perusteella.

  1. vuonna 2009 Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktitutkimuslaitoksen mukaan maailmassa on käyty yhteensä 244 aseellista konfliktia 151 eri paikassa aina toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Tutkimuslaitoksen esittämien tilastojen mukaan sotaisat konfliktit, jotka vaativat vähintään 1000 ihmisen hengen, ovat laskusuhdanteessa 78% verran vuodesta 1988 lähtien. Vaikka vuoden 2011 jälkeen olemmekin voineet todistaa uusien konfliktien kehkeytymistä etenkin Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa niin kutsutun Arabikevään vuoksi, sekä Syyrian sisällissodan ja etenkin Irakissa Isisin nousun myötä, eivät alueen levottomuudet itsessään muuta tätä trendiä vielä huomattavasti, vaikka se onkin poikinut maailmanhistorian pahimman pakolaiskriisin sitten toisen maailmansodan.

Suurin osa konflikteista, joissa otetaan yhteen aseellisesti, ovat tiettyjen valtioiden sisäisiä, jossa eri osapuolia edustavat hallituksen joukot vastaan kapinalliset, kuten esim. Syyriassa, vaikka onkin toki varteenotettavaa mainita, että Syyriassa on useampia fraktioita ”kapinallisten” riveissä ja hallituksen joukoillakin on Venäjän federaatio tukenaan. Suvereenien modernien valtioiden väliset sodat ovat itsessään tänä päivänä hyvin harvinaisia. Tämänkin vuoksi Ukrainan sotaa voidaan mieltää hyvin erikoiseksi konfliktiksi tilastojen valossa nimenomaan Euroopasta katsottuna.

Linkki Ukrainan-konfliktia käsittelevään BBC-artikkeliin http://www.bbc.com/news/world-europe-38821078

Linkki Syyrian sisällisodan ”Fast Facts”-sivulle CNN:n artikkeli http://edition.cnn.com/2013/08/27/world/meast/syria-civil-war-fast-facts/index.html